Yksi sana.
VIILTELY.
Pääseekö siitä ikinä täysin eroon?
Siitä on varmaan parisen vuotta kun oon viimeksi viiltäny itseeni, mutta silti kun tulee pienikin vastoinkäyminen niin tekisi mieli silpoa kädet ja jalat. Siis oikeesti silpoa.
Ei siihen oikeastaan tarvitse edes sitä pientä vastoinkäymistä. Tuntuu vain että
VIILTELY.
Pääseekö siitä ikinä täysin eroon?
Siitä on varmaan parisen vuotta kun oon viimeksi viiltäny itseeni, mutta silti kun tulee pienikin vastoinkäyminen niin tekisi mieli silpoa kädet ja jalat. Siis oikeesti silpoa.
Ei siihen oikeastaan tarvitse edes sitä pientä vastoinkäymistä. Tuntuu vain että
mun on pakko viiltää.
Mun on vaikee olla välillä itseni kanssa. Se tunne on niin vahva. Pystyn vastustamaan sitä, mutta mielessä se pyörii todella usein.
Mun on vaikee olla välillä itseni kanssa. Se tunne on niin vahva. Pystyn vastustamaan sitä, mutta mielessä se pyörii todella usein.

Viiltely on riippuvuus. Se vainoaa ihmistä varmaan koko elämän ajan.
On täysi helvetti joutua vastustamaan kiusausta uudelleen ja uudelleen.
Oikeesti tupakasta, huumeista, lääkkeistä ja alkoholista oli paljon helpompi päästä eroon.
On täysi helvetti joutua vastustamaan kiusausta uudelleen ja uudelleen.
Oikeesti tupakasta, huumeista, lääkkeistä ja alkoholista oli paljon helpompi päästä eroon.
